Jalostuksella ohjataan haluttujen ominaisuuksien periytymistä

Jalostuksella tarkoitetaan ihmisen tekemää kasvien ja eläinten ominaisuuksien valikoimista ja parantamista. Jalostuksessa hyödynnetään populaatioissa esiintyvää perinnöllistä muuntelua.

Kasvi- ja eläinjalostuksella pyritään parempaan tuottavuuteen ja haluttujen ominaisuuksien periytymiseen jälkeläisille, esimerkiksi kasveilla satoisuus, kylmänkestävyys ja tuholaisten ja tautien kestävyys ja eläimillä terveys, nopeakasvuisuus ja ulkonäkö ja käyttäytyminen.

Valintajalostus perustuu siihen, että valitaan yksilöt, jotka ilmentävät parhaita ominaisuuksia jatkamaan sukua. Itsepölytteisillä kasveilla saadaan valinnan avulla puhdas, homotsygoottinen linja. Tätä jalostusta kuitenkin hankaloittaa se, että suureen osaan jalostettavista ominaisuuksista vaikuttaa monta eri geeniä, kuten esimerkiksi kasvunopeuteen.

Risteytysjalostuksella pyritään lisäämään perinnöllistä muuntelua ja näin saamaan aikaan uusia hyviä ominaisuusyhdistelmiä. Jalostetut lajikkeet voidaan risteyttää uudestaan maatiaislajikkeiden kanssa, joilla voi olla hyviä ominaisuuksia kuten tautien- tai hallankestävyys. Yleensä ominaisuuksissa pyritään homotsygotiaan, mutta on huomattu että heterotsygoottinen yksilö, hybridi, lisääntyy tehokkaammin tai on parempi ympäristön stressitekijöitä vastaan.

Jalostuksessa voidaan käyttää myös geeni- tai kromosomistomutaatioita esmierkiksi säteilyttämällä siemeniä gamma- ,röntgen- ,tai UV-säteilyllä tai käsettelemällä sitä mutaatioita aiheuttavilla kemikaaleilla. Tällä saadaan aikaan suuri määrä satunanisia geneettisiä muutoksia. Kasvin kromosomisto voidaan kaksinkertaistaa käsittelemällä ne kolksiinilla, joka estää tumasukkulan synnyn. Tällöin siemenistä kehittyy polyploidisia kasveja. Kun kromosomit ovat peräisin samalta lajilta, kyseessä on autopolyploidia. Tällaiset kasvit ovat yleensä normaaleja kasveja satoisampia, mutta niiden siementuotanto on yleensä heikkoa.

Solukkoviljelyn avulla voidaan tuottaa kasviklooneja ottamalla kasvista pieni määrä soluja kasvamaan ravintoalustalle tai liuokseen. Solut saadaan erilaistumaan taimiksi kasvihormonien avulla. Haploidisella jalostuksella kasvatetaan hedelmöittymättömästä munasolusta tai siitepölyhiukkasesta solukkoviljelyssä uusi taimi, jolle tulee vain puolet normaalista kromosomimäärästä. Tällöin kasvissa ilmenevät myös resessiivisetkin alleelit.