Bioteknologian käyttökohteet

Bioteknologialla on monia käyttökohteita, kuten lääketiede, teollisuus ja ympäristöteknologia.

Lääketieteessä bioteknologiaa käytetään geenihoitoon, diagnostiikkaan, lääkkeisiin, rokotteisiin, muntogeenisiin eläimiin, kudosteknologiaan ja solukorvaushoitoon.

Teollisuudessa bioteknologiaa käytetään entsyymiteollisuudessa, pesuaineteollisuudessa, tekstiiliteollisuudesa, elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa, kaivosteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja biopolttoaineiden tuotannossa.

Ympäristöteknologiassa bioteknologiaa käytetään jätevesien puhdistamiseen, kompostointiin, saastuneen maaperän puhdistukseen, päästöjen ja jätteiden vähentämiseen ja energian säästämiseen.

Geenitekniikka on muuttanut jalostusta

Geenitekniikan menetelmin jalostuksessa siirretään vain haluttuja geenejä. Geeni pyritään siirtämään eliön soluun, siten että se kiinnittyy osaksi sen genomia, ja siten periytyy jälkeläisille.

Kasvilajikkeita on jalostettu geenitekniikan menetelmin tuhohyönteisille ja rikkakasvimyrkyille vastustuskykyisiksi. Myös esimerkiksi riisitä, joka on ravintoarvoltaan huono, on pyritty jalostamaan enemmän vitamiineja ja ravintoaineita sisältäväksi.

Myös eläimiä jalostetaan tuotannon tehostamisen vuoksi, mutta geenitekniikan hyödyntäminen on vähäistä, koska ominaisuuksia säätelevät usein useat eri geenit. Tuottaminen on myös kallista ja hidasta.



Muuntogeeninen ravinto jakaa mielipiteitä. Tähän liittyy pelkoja terveysvaikutuksista ja ympäristö vaikutuksista. Muuntogeeninen ravinto voi aiheuttaa yllättäviä allergisia reaktioita ja geenien muokkaamista pidetään epäluonnollisena. Muuntogeeniset kasvit voivat myös levitä luontoon ja risteytyä samanlajisten viljelykasvien kanssa. Muuntogeenisillisiin kasveihin, jotka kestävät paremmin myrkkyjä, voi kerääntyä enemmän jäämiä ja kasvit jotka tuottavat itse myrkkyä, saattavat aiheuttaa hyönteisille lisääntyneen vastustuskyvyn.

Jalostus voi vaikuttaa myös luonnon biologiseen monimuotoisuuteen, jos muuntogeeniset lajit pääsevät valloilleen, koska ne voivat olla kilpailukykyisempiä kuin luonnonvaraiset lajit. Myös lajien osa geneettisestä muuntelusta on menetetty jalostuksen seurauksena.